Hyvät hyssykät sentään...! Onko tässä vierähtänyt muka kuukausi edellisestä kirjoituksesta! Mihin ihmeeseen aika on mennyt ja mitä ihmettä minä olen muka kuukauden tehnyt??? Ehkä se edellinen työnkuvaus selittää ajankäytöstä jotain, mutta että kuukausi! Ei voi kuin ihmetellä. Olen kyllä kuullut joidenkin ikääntyvien ihmisten sanovan, että mitä vanhemmaksi tulee, sitä nopeammin aikakin kuluu. Tästä voidaan päätellä, että meikäläinen on kyllä sitten tullut jo tosi vanhaksi!

Hmm... Nyt pitää kyllä oikein miettiä tekemisiään. Tulee hämärästi mieleen, että kuukauden sisällä olisin yhden kerran sortunut ainakin bilettämään mieheni ja toisen pariskunnan kanssa. Sitten olen kyllä ollut kassintekokurssillakin, jossa väsäsin yhden mustan iltalaukun. Pitääpä laittaa kuva oikein, kun ehtii (!!!). Kompostia on tullut myös käänneltyä ja multakasoja tasoiteltua. Serkkupojan sydänsuruja kuuntelin yhden lauantaipäivän keskellä korpea ja katselin, kun viskipullo upposi tämän kyseisen poikamiehen uumeniin ja seuraukset sellaisesta humalatilasta voitte vain arvata. Kummipoika vietti yksivuotissynttäreitä ja hänen vanhempiensa (isukki on juopottelevan serkkupojan veli, serkku siis minulle hänkin) kasvihuoneesta söin salaa ehkä kaksi kiloa keltaisia ihania kirsikkatomaatteja eikä kakku maistunut enää sen jälkeen lainkaan.

Viimeisin villitys on valoryijy (juuri samanlaisen löydät Sitruunan blogista), jonka tekemiseen sain ruhtinaalliset kaksi viikkoa aikaa. Sinä aikana elämääni on mahtunut todellakin ja ainoastaan vain ryijy, sosiaalinen elämä on kuollut tältä ajalta täysin. Oikeasti olisi pitänyt ottaa töistäkin rokulia, ettei iltakaudet tarvitsisi sitä paperinaruhökötystä sormet verillä jyystää ypöyksin keittiössä. Oikean käden etusormi joudutaan ehkäpä amputoimaan, koska se meni miltei kuolioon neulaa kiskoessa ryijypohjan läpi. Jos jollekulle teistä tulee joskus mieleen tehdä ihana pimeässä tunnelmaa luova valoryijy, niin unohtakaa koko juttu!

Onhan sitä tekemistä ollut vaikka kuinka paljon! Että mistäkö NYT sitten tuli mieleen tulla tänne blogiin? No, olen sairaana. Ihan oikeassa flunssassa ja kuumeessa. Nyt olisi aikaa jyystää sitä ryijynpentelettä loppuun, mutta kun ei jaksa. Kauhajoen surullisten tapahtumien varjossa kiitokset teille kun kaipailitte, oli ihanaa tulla tänne taas!